perjantai 22. helmikuuta 2013

Ensimmäinen vastoinkäyminen

Keskiviikkona se sitten tuli, ensimmäinen vastoinkäyminen nimittäin. Arkkitehtimme kävi tammikuun alussa esittelemässä piirustuksia Vantaan rakennusvalvonnassa. Kaikki meni siellä hyvin, rakennusvalvoja oli suositellut talon ja autokatoksen siirtämistä metrin lähemmäs tietä ettei tulisi niin paljon louhittavaa. Arkkitehtimme siirsi autokatoksen paikkaa viidestä metristä neljään metriin. 

Keskiviikkona tuli sitten kunnallistekniikan vastaus, autokatos pitää siirtää 6-7 metrin päähän rajasta. Tonttimme laidassa on johtorasite johon normaali viiden metrin varoalue ei riitäkään. Luin uudelleen Vantaan kaupungin lähettämät tonttiin liittyvät asiakirjat ja missään ei mainittu tällaisesta rasitteesta. Lohkomispöytäkirjassa oli maininta että vanha tierasite poistetaan ja tonttiin ei kohdistu muita rasitteita. Kiinteistörekisteriotteessa ja rasitustodistuksessa ei myöskään mainittu asiasta mitään. 

Soitin Vantaan maankäyttöön ja sain sieltä vastauksen että johto- ja tierasitteita ei tarvitse maakaaren sen ja sen pykälän mukaan merkitä mihinkään eikä niistä tarvitse erikseen ilmoittaa. Siis että mitä! Sinulle voidaan myydä tontti johon kohdistuu merkittäviä tontin käyttöä rajoittavia rasitteita eikä niistä tarvitse kertoa ostajalle mitään. Kyllähän minä johtokartasta näin että vesijohto menee meidän tontin laidalla mutta Vantaan rakennusvalvonnassa siitä ei tiedetty mitään. Sieltähän se ehdotus tuli että siirtäkää autokatosta lähemmäs tietä...

Luin muuten sen maakaaren 161 pykälän  ja siinä sanotaan näin:
"...Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa....

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä."
Meidän mielestä on kohtuutonta että meidän tontista jää noin 300 m2 käyttökelvottomaksi koska kaupunki voi koska tahansa joutua kaivamaan vesijohdon esiin. Tuohon tilaan oli suunniteltu kivimuuria ja maa-alueen pengertämistä jotta piha olisi saatu kokonaan käyttöön. 

Meidän mielestä on kohtuutonta (=tarpeetonta haittaa)  että autokatosta pitäisi siirtää 2-3 metriä taaemmas jolloin myös taloa pitäisi siirtää samanverran taaemmas. Perustamiskustannukset nousevat melkoisesti ja sen lisäksi talo nousee lähes metrin korkeammalle maanpinnasta kuin alkuperäinen tarkoitus oli.

Nyt me jouduimme pienentämään kahden auton katoksen yhden auton katokseksi. Ja kaiken lisäksi maksoimme tuosta 300 m2 alueesta mutta emme saa kuitenkaan käyttää sitä mihinkään. 


Uusi yhden auton autokatos, jee...
Edit: Sininen on vesijohto ja tummanruskea vieressä on jätevesiviemäri (osui sitten paskakaivokin tontille...). Värikoodien tulkintaohjeet saatiin vasta joulukuussa kun tilasin uuden johtokartan pohjatutkimusta varten. Sitä ennen maallikko oli ihmeissään että mikä tarkoitti mitäkin. Eipä merkintöjen tulkinta tuntunut onnistuvan ammattilaiseltakaan rakennusvalvonnassa.

12 kommenttia:

  1. "Keskiviikkona tuli sitten kunnallistekniikan vastaus, autokatos pitää siirtää 6-7 metrin päähän rajasta."

    Teillä näyttäisi liippaavan likelle sitä mitä meilläkin on ollut pieniä murheita kaupungin vesiputkien kanssa. Tosin meillä vesiputket eivät vielä suunnitteluvaiheessa haitanneet mitään, mutta niiden esille kaivamisessa sitten jo alkoi tulla murheita. Muun muassa siksi, että viimeisellä eli kolmannella yrityksellä vesiputki lopulta löytyi, mutta se olikin 2-3 metriä eri kohdassa mitä kuviin oli merkitty. Eli vesilaitos ei tiennyt putkiensa tarkkaa sijaintia itsekään.

    Onko teillä nyt sitten niin, että jos kadun alla menee vesiputki, se tarkoittaa että mitään ei saa rakentaa 6-7 metrin päähän tontin rajasta? Vai tarkoititko, että mitään ei saa rakentaa 6-7 metrin päähän putkesta? Me ainakin saimme rakentaa talon 2,6 metrin päähän oman tonttimme rajasta. Ja tähän 2,6 metriin tulee väliin vielä ulkorappuset seinän suuntaisesti, ja rappusten valua kannattelee pari paalua. Eli tontin rajaan ei kapeimmissa kohtaa ole tosiasiallisesti kuin reilu metri.

    Katsoin vielä Vantaan karttapalvelusta, että jääkö meidän taloa vastapäätä olevaan K-kauppaan vesiputkesta 6-7 metriä. Kyllä näyttäisi jäävän - jää jopa 9,5 metriä, ja käytännössä jää jopa 12,5 metriä koska vesiputki ei Laurintien alla mene oikeasti sillä kohtaa mitä se on kuvien mukaan piirretty.

    Eli jos haluat vielä "heittäytyä hankalaksi" kaupungin virkailijoiden kanssa, niin ehkä lisäkysymyksenä voisi heittää:

    1) Miksi toinen rakentaja saa rakentaa 2,6 metrin päähän tontin rajasta, jos toiselta vaaditaan 6-7 metrin rasitealue, jos kadun alla menee vesiputki? Kadun allahan se menee, eikä teidän tontin alla?
    2) Jos varoetäisyys onkin putkesta eikä tontin rajasta, tiedetäänkö putken tarkka paikka ihan varamsti, eli voiko vesilaitoksen putkikuviin aina luottaa?

    Pelastuisiko muuten 2 auton autokatos vielä sillä, että katos tulisikin taloon kiinni? Jolloin kahden rakennuksen välinen paloturvaetäisyysvaatimus poistuu? (Toki se erottava seinä talon ja autokatoksen välissä pitää olla silloin palamattomista materiaaleista tehty).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vesijohto ja viemäri kulkevat meidän tontin läpi. Pdf tiedostosta ei vaan pystynyt kovin hyvin arvioimaan kuinka paljon ne tontin alasta syövät.

      Rakennusmääräyksissä sanotaan että talousrakennuksen pitää olla erillinen rakennus eli se ei saa olla talossa kiinni. Autotallin rakentaminen talon alle olisi ollut myös ongelmallista korkeuserojen vuoksi. Tieltä taloon on nousua melkein kolme metriä, josta olisi seurannut ongelmia talven liukkailla keleillä.

      Poista
  2. Lisäpohdintana vielä:

    Kenen olisi pitänyt tietää, että tontista on 300 m2 käytännössä käyttökelvotonta? (Tai kait siihen ehkä nurmikon voi kylvää?)

    Se, jonka olisi pitänyt asia tietää - muistiko hän kertoa? Jos ei muistanut, voiko joutua korvaamaan
    A) teille tulleita lisäkuluja rakentamiseen liittyen
    B) osan tontin hinnasta?

    Vai voiko tällaisilla "piilo-ominaisuuksilla" olevia tontteja ostaa ja myydä ihan ilman kertomatta mitään, ja ilman pelkoa että joutuisi mihinkään vastuuseen? Mitä jos te nyt myisitte tontin eteenpäin jollekin hyväuskoiselle tontin ostajalle kertomatta, että noin 300 m2 on käyttökelvotonta? Vai lähestyisikö tontin seuraava omistaja jossain vaiheessa teitä jonkin suuruisella vahingonkorvaus vaatimuksella? Ja voisiko sellainen menestyä?

    Entä sitten, jos tästä 6-7 metrin turva-alueesta olisikin seurannut jotain vielä suurempaa, esim. että tontille ei olisi pystynyt rakentamaan ollenkaan - ei millään kustannuksilla? Eikö kenenkään tarvitse korvata mitään, kävi miten kävi?

    Mielenkiintoista. Ainakin omasta mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista olisi tosiaan tietää miten käy jos joskus myisimme talon ulkopuolisille emmekä mainitse mitään johtorasitteesta. Eihän sitä tarvitse mainita koska se on osa kunnallistekniikkaa.

      Ei siihen varmaan paljon nurmikkoa kummenpaa kannata edes ajatella. Jos siihen sijoittaa muurin tai kivi/metalliaitaa, niin voiko koskaan olla varma että kaupunki korvaa sen alkuperäiseen kuntoon vesi-/viemärijohdon kaivamisen jälkeen. Eiköhän siihenkin joku lakipykälä löydy jolla se saadaan tontin omistajien maksettavaksi.

      Rakennusblogeja nyt aika paljon lukeneena tuntuu että rakennusprojektin aloittavista toisen pitäisi olla rakennusalan ammattilainen ja toisen lakimies.

      Poista
    2. Jos laitat metalliaitaa, laita tee siihen helposti irrotettava kiinnitys esim. mutteri/pultti -tekniikalla. Tolppakenkä ehkä pitää aidan pystyssä? Saat sitten itse aidan syrjään kaivamisen ajaksi. Kun ei se vesilaitos varmaan mitään korvaa, eikä korjaa jos itse aidan irrottavat ja jos se rikki menisi.

      Mahtuisiko kaavamääräyksiin sellainen, että tee se kaavan tarkoittama talousrakennus ihan mihin tahansa kohtaan tontille (sinne voisi varmaan varastokäyötössä laittaa esim. lumityökalut tai urheiluvälineet säilytykseen?), ja sen lisäksi autokatos kahdelle autolle taloon kiinni.

      Ei kait se autokatos ole mikään talousrakennus?

      Tai ainakin meidän talossa autokatos on sellainen kolo makuuhuoneen alla, jonne voi ajaa auton, itse asiassa kaksikin autoa. Meidän tontille kun ei mahdu talousrakennusta ollenkaan, mutta merikontin ajattelin jättää. Se sitten vuorataan samoilla laudoilla kuin talokin, eli käytännössä se näyttää niin kuin se olisi rakennus vaikka ei olekaan.

      Ja jos joku sitten valittaa siitä, voin toki sitten ottaa ne vuorilaudat tarvittaessa pois, jos palomääräys tai joku muu lakipykälä niin vaatii. Sitten valittaja voi katsella sitä merikonttia ilman niitä kaunistuslautoja, jos se on sitten sillä tavalla parempi.

      Poista
    3. Alunperin meillä oli tarkoitus nostaa tontin lounaiskulmaa pengertämällä ja kivimuurilla joka olisi ollut koko tien tiensuuntaisen rajan mittainen (kustannuksia ei kylläkään vielä tässä vaiheessa ole sen osalta selvitetty). Täytyy miettiä pihasuunnittelijan kanssa minkälainen ratkaisu tien viereen saadaan.

      Tontilla ei oikein ole muuta järkevää paikkaa autokatokselle (ja ulkovarastolle) kuin tuo mihin se on nyt sijoitettu. Tavoitteena kuitenkin oli se että autokatos olisi mahdollisimman lähellä tietä.

      Autokatoksen (tai autotalline) siirtäminen talon alle saisi aikaan sen että koko arkkitehtisuunnittelu olisi aloitettava alusta. Tästä taas seuraisi ylimääräisiä kustannuksia ja valmistumisaikataulu siirtyisi eteenpäin. Vaikka meillä ei mitään ehdotonta takarajaa talon valmistumiselle olekaan, niin puolison vanhempien luona asuminen luo tiettyjä paineita saada projekti liikkeelle mahdollisimman nopeasti.

      Poista
  3. Heitä pallo vaan arkkitehdille, ainakin osaavilta sellaisilta löytyy varmasti ratkaisuja, joita ei ei itse osaa edes ajatella.

    Meillähän koko tontti on 308 neliötä ja sille on saatu kaksi autopaikkaa ja 150m2 talo... Toki meillä ei ole tonttia pienentäviä yllätyksiä tullut matkaan, muita kylläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä arkkitehti siihen varmaan ratkaisun keksisi. Käytännössä se tarkoittaisi suunnittelusopimuksen uusimista koska vanha sopimus oli tehty siltä pohjalta että lupakuvat ovat valmiit 23.1.2013. Alkuperäinen tarkoitus oli nimittäin saada rakennuslupahakemus jätettyä helmikuun alussa. Kunnallistekniikan lausunnon odottelu on nyt jo siirtänyt tätä aikataulua.

      Suunnitelmien muutokset tarkoittaisivat pahimmassa tapauksessa sitä että rakennuslupahakemus juuttuu kevään ruuhkaan ja rakentamisen aloitus siirtyy kesän yli. Puoli vuotta lisäasumista appivanhempien luona aiheuttaisi varmaan hermoromahduksen ainakin puolisolle ja hänen äidilleen.

      Helpoin ja edullisin vaihtoehto on tuo autokatoksen pienentäminen. Harmittaahan se tietenkin että toinen katettu autopaikka lähtee.

      Te tiesitte tontin rajoitukset tonttia ostaessanne ja suunnittelukin on tehty siltä pohjalta eli olitte jo varautuneet tiettyihin asioihin. Kyllä minäkin johtokartan näin ja sen että johdot menevät meidän tontin kautta. Minä en vaan tajunnut selvittää kuinka paljon ne varaavat tontin reunasta. Luulin että se viisi metriä tien puoleisesta rajasta riittää. Rakennusvalvonnastakin saatiin vielä ilouutinen että autokatos voidaan rakentaa neljän metrin päähän rajasta...

      Poista
    2. Pihan pengerryksen voisi (?) toteuttaa useammalla portaalla pitkin rinnettä? Paitsi että se eka eli vesiputken päälle tehtävä pengerrys pitänee jättää tekemättä.

      Jos vielä yritettäisiin saada kattoa päälle myös sille toiselle autolle, niin entäs siirrettävä autotalli? Tai toinen puoli siirrettävä/purettava? Netistä löytyy kuvia siirrettävistä talleista (kaikki näyttäisi olevan rumia pelti- tai pressuvirityksiä), mutta eikös siirrettävän autokatoksen voisi tehdä ihan siistin ja ihan vaikka laudasta?

      Olihan Paavo Väyryselläkin joskus kuuluisa mökki, jossa oli jalakset alla.

      Poista
    3. Tämä on tosi vanha postaus, mutta meille kävi lähes vastaavasti ja tavallaan pahemmin. Noin metri tontin rajalta tontin puolella "löytyi" oston jälkeen kaupungin vesijohto, joka kulki tien suuntaisesti. Siitä vesilaitos väitti myös, että se on "muodostunut rasitteeksi" ja että vähintään 5m päähän pitää rakentaa. Tämä pienensi meidän tonttimme leveyttä 23.6 metristä 17.6 metriin, ja toiseen reunaan ei tietenkään saa rakentaa, joten käytännössä 13.6 metriin.

      Meidän tonttiimme oli kaavoitettu tarkka rakennusalue, joka oli nimenomaan sen vesijohdon rasitteen päällä. Kaavoitetun rakennusalueen ulkopuolelle ei saanut rakentaa. Fyysisesti tähän jäljelle jääneeseen alueeseen ei enää edes mahtunut kaavoitettua rakennusoikeutta (220m²). Vesijohto oli kaivettu myöhemmin kuin kaavoitus oli tehty. Eli siis kaavaa lukematta oli vain kaivettu vesijohto kaavoitetulle, yksityisomisteiselle rakennusalueelle, vaikka kaupungilla olisi kyllä ollut omillakin mailla tilaa. Vesilaitos tästä huolimatta intti että näin tämä vain menee, mutta laittoi kysymyksen lopulta vetämään lakimiehelle, koska ikinä ennen aluetta ei ollut kaavoitettu ennen kuin oli keksitty vesijohtoja kaivaa. Muuten tämä olisi ollut kuulemma päivän selvä, ja virhe olisi ollut kaupungin kaavoituksen. Vastausta en saanut tietää koskaan, koska koko tonttikaupat purettiin. Vesiputki nyt ainakin on vielä maassa, sen tiedän, ja tonttia kaupataan taas kertomatta vesijohdosta.

      Poista
  4. Ikävää kun joutuu noin muuttamaan suunnitelmia. Täytyykin nämä asiat yrittää selvittää etukäteen parhain mahdollisin tavoin.. Meillä maanrakennustyöt alkavat keväällä. Tontti on löytynyt.

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti ei kovin paljoa tule noita vastoinkäymisiä. On aina hankalaa, kun joutuu soveltamaan. Meidän tuttava aloittaa nyt rakentamisen, kunhan kuljetuspalvelu löytyy. Yhtään sen enempää en tiedä heidän suunnitelmistaan, täytyykin kysellä.

    VastaaPoista